Kysymyksiä

Mitä siperiankissa maksaa?

Siperiankissan hinta vaihtelee yleensä tuhannen euron molemmin puolin. Hinnat perustuvat kasvattajien kyselyssä antamiin hintoihin, yksittäisillä kasvattajilla hinnat voivat poiketa. 

Hintaan vaikuttavat mm. vanhempien testausten laajuus ja kustannukset, vanhempien tittelit ja sukutaulu, pennun luovutusvarustelu, maantieteellinen sijainti ja onko pentu lemmikki- vai siitostasoinen. Lähes kaikki siperiankissat ovat myös näyttelytasoisia, sillä varsinaisia värivirheitä tms. ei rodulla tunneta.

Lemmikkitasoinen siperiankissa on silti aina rekisteröity, rokotettu, tunnistusmerkitty ja terve. Yleensä lemmikkitasoinen siperiankissa luovutetaan leikkaussitoumuksella tai jo leikattuna.

Sopiiko siperiankissa allergiselle?

Taustaa
Tärkein kissa-allergiaa aiheuttava proteiini on Fel D1. Tätä proteiinia erittyy kissan syljestä, ihosta (hilse)
ja peräaukon rauhasista. Fel D1 -proteiinin voidaan katsoa aiheuttavan n. 60 % kissa-allergioista.
Allergiaoireet vaihtelevat lievästä silmien kutinasta hankaliin astmaoireisiin. Ihmiset, jotka ovat allergisia
vain kissoille, ovat yleensä allergisia juurikin tälle Fel D1-proteiinille, sillä vain kissat tuottavat sitä.
Käynnissä olevat tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikki kissat tuottavat jonkin verran Fel D1-proteiinia.
Hormonit ja stressi kontrolloivat Fel D1-proteiinin tuotantoa ja eritystä. Yleisesti ottaen korkeimmat
pitoisuudet on havaittu leikkaamattomilla kolleilla. Myös tiineillä ja imettäville emoilla sekä pennuilla on
selkeästi normaalia korkeampia Fel D1-pitoisuuksia. Fel D1-proteiinin määrä kuitenkin vaihtelee suuresti
kissakohtaisesti.
Niillä siperiankissoilla, joilla on matala allergeenipitoisuus, ei ole havaittu eroa sukupuolien välillä.
Leikatuilla kissoilla pitoisuudet ovat matalampia leikkaamattomiin verrattuna
Fel D1-proteiinin lisäksi kissoissa on havaittu yli 12 muuta allergeenia. Ihmiset, jotka ovat allergisia
myös muille eläimille (erityisesti hevosille/kaneille) tai ruoka-aineille (erityisesti kananmuna, sianliha),
usein myös reagoivat siperiankissoille, joilla on matala Fel D1-pitoisuus. Tämän lisäksi ihmisten reaktiot
allergeeneille (mukaanlukien Fel D1) ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevat suuresti.

Siperiankissa ei ole allergisoimaton
Siperiankissoja on mainostettu “hypoallergeenisina”. Tätä on perusteltu sillä, että siperiankissat eivät
tuota Fel D1-allergeenia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kaikki kissat tuottavat jonkin verran
tätä proteiinia. Siberian Research on testannut yli 300 siperiankissan sylki- ja karvanäytteet. Noin puolella
siperiankissoista oli selvästi matalammat Fel D1-allergeenitasot kuin ns. normaalilla maatiaiskissalla.
Joillakin tämän tutkimuksen siperiankissoilla oli jopa poikkeuksellisen matalat allergeenitasot, mutta
muutamalla ne olivat myös selkeästi keskimääräistä korkeammat. Eroa sukupuolten välillä ei ole havaittu.
Kaikki siperiankissat tuottavat jonkin verran Fel D1-allergeenia. On myös pohdittu, voisiko
siperiankissojen tuottama Fel D1-proteiini olla erilainen kuin muilla kissoilla. Siperiankissojen tuottamaa
Fel D1-proteiinia on tutkittu rakenteellisesti ja kemiallisesti. Eroja ei ole havaittu proteiinirakenteessa
muiden kissojen tuottaman Fel D1-proteiinin välillä.
Jotkut kasvattajat väittävät kasvattavansa allergisoimatonta linjaa. Sellaista ei kuitenkaan ole olemassa.
Tätä on tutkittu useissa kissaloissa, jotka kasvattavat siperiankissoja. Tutkimuksissa todettiin, että kun
yhdistettiin kolli ja naaras, joilla molemmilla Fel D1 oli normaalitasolla, myös kaikilla pennuilla Fel D1
oli normaalitasolla. Kun joko kollilla tai naaraalla oli tavallista matalammat Fel D1-tasot, noin puolella
pennuista oli normaalia matalampi allergeenitaso. Jos molemmilla pentueen vanhemmista oli matalat
allergeenitasot, pentujen allergeenitasot vaihtelivat todella matalasta aina normaalitasoon saakka.

Allergiatestauksesta
Ihmisen allergiatestien (ihopistokoe/seerumin IgE-vasta-aineet) avulla saadaan selville herkistyminen,
mutta testi voi olla positiivinen, vaikka oireita ei altistuessa tulisikaan. Allergiatestin tulos tulee aina
arvioida yhdessä oirekuvan kanssa. Testit eivät myöskään ennusta, aiheuttaako perheeseen suunnitteilla
oleva lemmikkieläin allergiaoireita. Toisaalta, vaikka allergiaa olisi, useat allergiset sietävät lemmikkiä
kuitenkin hyvin ja luonnollinen siedättyminen on myös mahdollista. Hyvä uutinen on myös se, että
eläinallergioissa ei tapahdu pahenemista, eli lievät oireet eivät pahane altistumisen jatkuessa. Lääkehoito
on tavanomaista allergian hoitoa. Pistossiedätystä koira- tai kissa-allergiaan annetaan harvoin, ja kliiniset
kokemukset siedätyshoitojen tehosta ja sivuvaikutuksista vaihtelevat.

Yhteenveto
Allergisoimatonta kissaa ei ole olemassa. On totta, että noin 50 %:lla siperiankissoista on havaittu
matalampia Fel D1-allergeenipitoisuuksia kuin muilla kissoilla keskimäärin. Fel D1 on merkittävin kissaallergiaa aiheuttava proteiini, mutta muita allergeeneja on kuitenkin myös yli 12 eikä täten
allergisoimattomuutta voida ennustaa tai perustella pelkällä Fel D1-pitoisuudella.
Jos olet saanut allergiaoireita kissoista, harkitse erityisen tarkkaan kissan, myös siperiankissan, hankintaa.
Kissa on elämänkumppanisi mahdollisesti seuraavat 20 vuotta. Kissa ei ole testikappale, joka voidaan
huoletta laittaa kiertoon, jos yhteiselo ei sujukaan. Kissa on vahvasti reviiritietoinen eläin ja stressaantuu
ympäristön muutoksesta.
Lisäksi jos asunnossa on ollut kotieläimiä, hyväkään siivous ei poista allergeeneja hetkessä. Kissan
allergeenit tarrautuvat erityisen hyvin, kulkeutuvat muun muassa listojen alle ja säilyvät siellä jopa
vuosia. (Lähde: SIB/NEM kasvatuksen tavoiteohjelma)

 Voiko siperiankissaa pitää sisäkissana kerrostalossa?

Jokaisen kissan on turvallisinta elää sisäkissana, ja siksi kasvattajat luovuttavat pennut yleensä vain sisäkissoiksi tai tarhassa ulkoileviksi. Myös siperiankissa sopeutuu tähän kaipaamatta mitenkään asioita, joista sillä ei ole kokemusta. Kissaa voi ulkoiluttaa valjaissa tai verkotetulla parvekkeella, mutta välttämätöntä sekään ei ole, sillä kissan liikunnantarve on erilainen kuin esim. koiran. Kissa hoitaa kuntoaan voimistelemalla, ei hölkkäämällä.

Kerrostaloasunto on yhtä hyvä koti siperiankissalle kuin omakotitalokin. Kissa ei kaipaa avaruutta ja suurta pinta-alaa, vaan se viihtyy paremmin huonekalujen sokkeloissa ja hyllyjen päällä. Korkeuseroja voi järjestää kissalle erilaisin kiipeilytelinein ja seinähyllyin.

Uros vai naaras?

Sukupuolella ei ole suurta käytännön merkitystä. Lemmikiksi hankittu siperiankissa leikkautetaan kuitenkin viimeistään sen saavutettua sukukypsyyden, joten monet lisääntymiseen liittyvät käyttäytymistavat jäävät pois. Näyttelykissan leikkautus saatetaan siirtää kuitenkin hiukan myöhempään ajankohtaan, mutta näyttelyvuodet leikkaamattomana ovat kissan pitkästä elämästä vain pieni osa.

Yleisesti voisi luonnehtia urosta pentumaisemmaksi ja riippuvaisemmaksi ihmisestä, naaras taas on varsin usein melko itsenäinen ja hiukan aktiivisempikin. Sukupuolileima on siperiankissoilla selkeä: uros on voimakas ja maskuliininen, naaras taas hyvin “tyttömäinen” ja toisinaan saavuttaa vain puolet uroksen koosta.

Suositeltavaa on kuitenkin hankkia kaksi kissaa, sillä sosiaalinen siperiankissa nauttii lajitoverin seurasta erityisesti. Sekä naaraat että urokset sopeutuvat elämään myös samaa sukupuolta olevan kaverin kanssa. Helpointa on tietysti ottaa sisarukset samasta pentueesta, jolloin niiden kotiutuminen uuteen perheeseen sujuu mukavasti tutussa seurassa.

Miten siperiankissa eroaa muista ns. metsäkissaroduista?

Monien mielestä siperiankissa, norjalainen metsäkissa ja maine coon muistuttavat toisiaan, ja usein niiden luonnetta kuvataan samoin ilmaisuinkin. Näillä roduilla onkin paljon yhteistä, mm. ne ovat samassa puolipitkäkarvaisten kategoriassa, niillä on sama väriluokitus ja jokainen niistä on alkuperältään pohjoisen luonnonrotu, kukin omassa maassaan vanhastaan hyvänä hiirikissana suosittu. Yhteisenä piirteenä voisi myös pitää näiden kissarotujen sosiaalisuutta ja aktiivisuutta, ne ovat ikivanhalta pohjalta ihmisen asuinkumppaneita.

Nämä kolme rotua eroavat toisistaan silti hyvin selvästi varsinkin tyypiltään. Kissojen pään rakenne hahmottuu siperiankissalla pallomaisena, norjalaisella metsäkissalla kolmiomaisena ja maine coonilla kuutiomaisena. Kaikki kolme ovat kookkaita rotuja, mutta niiden paino on jakautunut tyypin mukaisesti eri tavoin. Siperiankissa on matalahko ja leveä, ja sen massa on tiiviissä lihaspaketissa keskivartaloon painottuneena. Painoeroa korkeajalkaisiin ja pitkärunkoisiin metsäkissoihin ei kuitenkaan mainittavasti ole. Myös siperiankissan korvat ovat pienemmät, pyöreämmät ja leveämmälle asettuneet.

Voiko paperittoman siperiankissan rekisteröidä myöhemmin?

Rotukissalla on aina rekisterikirja, jossa näkyy mm. kissan sukutaulu ja kasvattaja. Myös lemmikkitasoisena luovutettavalla pennulla on virallinen rekisterikirja. Rekisteröimätön siperiankissa on kotikissa, kuten maatiainen tai sekarotuinenkin. Rekisteröidyllä kasvattajalla ei ole mitään estettä pentujen rekisteröinnille, mikäli hän on kasvattanut pennut asianmukaisesti ja vastuullisesti puhdasrotuisista ja terveistä vanhemmista. Rekisteröintimaksu ei ole suuri, joten se ei voi olla todellinen syy rekisteröimättömyyteen.

Siperiankissan rotu on avoin noviisiluokan kautta, mutta noviisina esiteltävän kissan tulee olla todistettavasti entisen Neuvostoliiton alueella syntynyt ja laillisesti maahantuotu. Kansallinen rotutoimikunta päättää eri hakemuksesta kissan oikeudesta osallistua noviisiluokkaan. Noviisikissan pitää myös vastata tarkoin rotustandardia saavuttamalla kahden eri tuomarin Excellent-laatuarvostelu.

Olen löytänyt selvästi halvemman siperiankissan. Miten minun tulisi toimia?

Siperiankissanpennun halpaan hintaan on syynsä. Pennun halpa hinta on yleensä varoitusmerkki jostain.

• Luovutetaanko pentu luovutusikäisenä eli vähintään 14-viikkoisena?
• Onko pentu madotettu, rokotettu, tunnistusmerkitty sirulla ja terveystarkastettu?
• Onko pennun vanhemmille tehty tarvittavat terveystestit?
• Onko pentu rekisteröity? Ainoastaan rekisterikirja takaa pennun olevan puhdasrotuinen. Kissaa ei voi rekisteröidä jälkikäteen.
• Löytyykö pennun kasvattaja kasvattajalistalta eli onko hänellä virallinen kasvattajanimi?
• Kysy miksi pentu on halvempi.
• Voit kysyä neuvoa rotuyhdistykseltä.